Close

Matkalla vai perillä – miltä kolmen kuukauden jälkeen tuntuu

07 Sep Posted by in Merielämää | Comments Off on Matkalla vai perillä – miltä kolmen kuukauden jälkeen tuntuu
Matkalla vai perillä – miltä kolmen kuukauden jälkeen tuntuu
 

Edelleen eteenpäinmenossa jokin viehättää, ajatus joka herää aina muutaman päivän samassa paikassa olon jälkeen. Tämä ei kuitenkaan johdu itse olinpaikastamme, vaan kulloinenkin sijaintimme tuntuu päinvastoin useimmiten aivan oikealta paikalta meille.

Tulimme nykyiseen sijaintipaikkaamme Baionaan Espanjaan, jotta saisimme vastaanotettua takuuna lähetettävän uunin luukun aiemman rikkoutuneen tilalle, eli paikallaolollemme on tällä kertaa jopa hyvä tekosyy. Espanjassa on loistavaa, ruoka on edullista ja nyt on ollut jo useamman päivän miellyttävän lämmintä. Aurinkoterapia toimii! Ihmiset täällä ovat kovin ystävällisiä ja Baionan kaupunki erityisen kaunis linnoituksineen ja sen vanhan kaupungin ravintolatarjonta on mitä laajin.

Isä-poikasuhteen kehittämistä

Oikeastaan ainoa seikka, jota voisi vielä parantaa, on se, että olisimme nytkin ankkurissa, Hanna suosisi vähemmän virikkeellistä ympäristöä. Oma toiveeni olisi saada edetä tästä eteenpäin hiukan enemmän purjeilla.

Halu jatkaa matkaa, jolla mitään varsinaista määränpäätä ei edes ole, on kuitenkin taas heräämässä.

Suomessa tekemämme matkasuunnitelma jätti koko Atlantin Espanjan ja Portugalin blankoksi, ideana oli vain matkata hitaasti, eli kuukauden aikana tämän alueen läpi Gibraltarille. Nyt kun reilu 3 viikkoa on mennyt ja olemme edelleen Galiciassa, huomaamme, että emme aloittaessa edes tienneet mitä hidas matkanteko tarkoittaa.

Olisi kuvitellut, että ihminen kyllästyy elämään pienessä tilassa samojen ihmisten kanssa, mutta niinkään ei ole käynyt. Muuttaminen hotelliin edes yhdeksi yöksi ei ole sekään käynyt mielessä. Kovimmat taistelut ovat liittyneet oman egon pelkoon luopua pitkälti kaikista ulkoisista koristeista, kuten työnteon luomasta elämäntarkoituksesta ja sosiaalisesta asemasta. Näihin kuuluu jopa matkan kohde ja sen pituus, projektiluonteinen suorittaminen kun on (ollut) merkittävä osa omaa persoonaa. Yritän taistella vastaan ja pitää huolen siitä, että tämä matka ei jäisi pelkäksi veneilyn suorittamiseksi, vaikka kovasti tekisi mieli sitoutua palaamaan Suomeen tiettynä päivämääränä ja käydä etukäteen määritellyissä paikoissa, nauttien sitten ansaitusti hyvin vedetyn reissun jälkilöylyistä ja palaten tämän jälkeen tukevasti aiempaan elämään.

Matkan kohteena taitaa siis sittenkin olla ulkoisen kohteen sijasta jokin sisäinen. Jotain matkaa olen ainakin tehnyt myös oikeaan suuntaan – tuntuu että minusta on tulossa parempi isä, kun osaan keskittyä lapsiini enemmän.

Taidan myös tietää miksi se matkanjatkuminen niin viehättää – merellä ollessa ajattelu loppuu ja ihminen vaan on. Matkakin voi siis olla vain tekosyy päästä merelle ja merikin vain tekosyy saada olla perillä.

-Ari-

  • Twitter
  • Facebook
  • E-Mail
  • LinkedIn
  • Windows Live