Close

Vauhdikasta purjehdusta Lanzarote -> Teneriffa -> La Gomera

05 Jan Posted by in Matkanteko | Comments Off on Vauhdikasta purjehdusta Lanzarote -> Teneriffa -> La Gomera
Vauhdikasta purjehdusta Lanzarote -> Teneriffa -> La Gomera
 

Ajattelin ensin kerätä kaikki Kanarian purjehduskokemukset yhdeksi “artikkeliksi”, mutta tässä olisi sitten kestänyt vielä seuraavat kolme kuukautta lisää, joten teki mieli tiivistää yhteen jo nämä ensimmäisten 270 mailin kokemukset.

Tähänastisen perusteella Kanarian saaret tarjoavat hyvän mahdollisuuden venyttää purjehduskausi talven yli, nauttien samalla vauhdikkaasta purjehduksesta aivan uskomattoman kauniissa maisemissa. Ei täälläkään kaikki sentään täydellistä ole.

Etapit:

Lanzarote Marina Rubicon -> Fuerteventura Corralejo -> Isla de Lobos -> Lanzarote (24 mpk)
Lanzarote Rubicon -> Santa Cruz de Tenerife (132 mpk)
Santa Cruz -> Las Galletas -> Los Gigantes (yht 59 mpk Teneriffan rantaviivaa)
Teneriffan Los Gigantes -> San Sebastian de Gomera -> Los Gigantes -> San Sebastian (55 mpk)

Aallokkoa ja tuulta riittää 

Aallokkoa saadaan useimpina päivinä Pohjois-Atlantilla kulkevien matalapaineiden synnyttämän mainingin muodossa usein NW – NE suunnasta, jolloin aalto on sekä pitkää että korkeata. Jos matalapaine yltyy myrskyksi tai sen reitti on riittävän eteläinen, saarten pohjoisrannan satamiin ei pääse sisään eikä niistä pääse ulos. Näitä satamia ei tästä syystä monia ole, mutta esim. Kanarian uusin marina Teneriffan Garachicossa on juuri saaren pohjoisrannalla, eli maininkiennuste on syytä olla ajantasalla. Myös Teneriffan Los Gigantes on usein vaarallinen, jos maininki kasvaa noin 3 metrin korkeuteen tai tästä yli. Maininki voi matalissa kohdissa rantaa kasvaa jopa 7-10 metrin korkeuteen asti. Alle 2 metrin aallonkorkeus harvoin jää.

Kaunis risteilijä ajalta, jolloin laivat vielä näyttivät laivoilta, taustanaan La Gomeran rantakalliot

Lyhyttä, terävää ja silti kohtuullisen korkeaa tuulen suuntaista aaltoa koetaan usein saarten väleissä ja kärjissä. Tämän aallokon aiheuttaa korkeiden saarten muodostamat tuulen kiihdytysalueet, jotka lisäävät pohjatuulen päälle 5-7 m/s. Tuulen kiihdytysalueiden reunoilla, sekä tapauskohtaisesti suojanpuolen kallioiden lähettyvillä koetaan lisäksi vahvoja puuskia. Vene on tämän aallokon läpi kuljettuaan usein kuin tönkkösuolattu silli, pysty aallokko kun on roiskinut suolaa kaikkialle- itsekin löysin tätä vielä perässä olevan tutkamaston korkeudelta asti. Samankaltaisista kokemuksista luin myös toisen Kanarialla talvehtivan suomalaisveneen Va benen blogista.

Tähän asti on tullut itse purjehdittua La Gomeran ja Teneriffan väli nyt kolmeen kertaan ja uskoisin että ainakin neljäs kerta vielä on tulossa. Kokemukseni mukaan juuri näiden saarten välissä tuulen kiihdytysvaikutus on hyvin selkeästi koettavissa, täysin tyynestä tuuli on noussut yli 10 metriin sekunnissa ja kertaakaan näistä kolmesta kerrasta tuuli ei ole ollut 6 mailia Gomeran puolelta alle tuon 10 m/s, ennemminkin reilusti yli. Hämmentävän vahva ilmiö. Vastaava ilmiö Lanzaroten ja Fuerteventuran välisessä salmessa tuntui ehkäpä saarten suhteellisen mataluuden vuoksi vähemmän vahvalta.

Loppusyksystä voi käydä vieläpä niinkin huonosti että pyörremyrsky (tropical storm) pääsee joskus Kanarian korkeudelle. Tästä tapauksesta hyvää silminnäkijäkuvausta voi lukea S/Y Penelopen hyödyllisiltä sivuilta. Onneksi mitään vastaavaa ei ole osunut meidän kohdalle.

Harvinaisemmat etelänpuoleiset kovat tuulet ovat olleet omankin kokemukseen mukaan varsin kovia ja saaristossa onkin useita aallonmurtajia rikkoutunut lähivuosina juuri näissä etelästä puhaltavissa myrskyissä.

Gomeran avointa pohjoisrantaa

Onko Kanaria sitten huono purjehdusalue?

No ei todellakaan, joskin hieman vaativaa se voi joskus olla. Kovahkon tuulen ja pärskivän aallokon vastapainona purjehdus on vauhdikasta ja kunnon purjehdusmahdollisuuksia riittää lähes jokaiselle päivälle. Toisin kuin esimerkiksi Itämerellä ja Välimerellä, juuri sopivan vauhdikasta keskituulta riittää. Omissa purjehduksissamme keskinopeutemme on pysynyt 6 solmussa ja osin sen ylikin.

Tapasin tässä pari päivää sitten myös kokeneet Kanarian, Välimeren ja Karibian purjehtijat Najad 441 S/Y Zaralta, jotka hekin muistivat kehua juuri Kanarian tasaisia tuulia, erityisesti talvisin, kesäisin tuulet kun tuppaavat entisestään vahvistumaan. Muita hyviä puolia, joita yhdessä löydettiin, olivat halvat lennot, mahdollisuus purjehtia talvisin sekä kauniit maisemat. Massaturismin voi halutessaan välttää satamien ja saarten valinnalla. Myös hintataso on hyvin kohtuullinen. Laivaliikennettä alueella riittää, mutta ei häiritsevyyteen asti.

Heikkouksiksi voi mainita matalien ja suojaisten luonnonsatamien puutteen, jota entisestään pahentaa usein erisuuntainen tuuli ja maininki. Lisäksi satamien etäisyydet helposti venyvät hieman pitkiksi, joka lyhyen talvipäivien valoisuusjakson aikana aiheuttaa haasteen ajoittaa perillepääsy päivän puolelle. Koska Kanarian saaret ovat vuorovesialueella ja aallokko on lähes jatkuvaa, monia satamia vaivaa rauhaton veden liikkuminen. Poikkeuksiakin kuitenkin on: pohjoisen ja idänpuoleisilla tuulilla San Sebastianissa Gomeralla ja Santa Cruzissa Teneriffalla vene on ollut satamassa aivan liikkumatta.

Auringonnousu pilvisenä aamuna matkalla Lanzarotelta Teneriffalle

Satamista

Yksityiset marinat tuppaavat täälläkin olemaan kalliimpia kuin julkiset, joskin niissä palvelutasokin on jonkin verran parempi. Marinoiden läheisyys massaturismiin tuntuu nostavan niiden hintaa. Alennuksia saa, jos ostaa kerralla kuukauden tai pidemmän jakson etukäteismaksulla. Hinnoittelu on varsin jyrkästi portaistettu, eli isompi paatti maksaa selkeästi pienempää enemmän. Portaat ovat kuitenkin varsin suuret, eli useimmissa tapauksissa 35 jalkainen veneemme saa 12 m * 4 m paikan, jolloin 40 jalkainen vene käytännössä maksaa saman verran kuin mekin. Hinnat ovat tähän asti liikkuneet noin 16 euron – 32 euron haarukassa per yö, mutta olen kuullut halvemmistakin paikoista.

Suurin osa satamista on varustettu sormiponttooneilla, jotka liikkuvat vuoroveden mukana ylös alas metallitankoja pitkin. Juuri missään satamassa vuorovedestä ei tarvitse juuri välittää, vaan syvyyttä riittää suuaukoillakin aina. Vuorovesivirtojen voimakkuus jää muutoinkin alueella noin yhteen solmuun, ei usein sitäkään, koska vedet ovat syviä, poikkeuksena sääntöön tietysti harvat matalat kohdat, kuten esim. Teneriffan SW-kärki. Satamien toimistohenkilökunta tuntuu osaavan hyvin englantia. Kaikki vaativat tavalla tai toisella nähtäväkseen kaikkien matkustajien passit, veneen paperit sekä todistuksen voimassaolevasta vakuutuksesta. Lähes poikkeuksetta satamiin pitää saavuttaessa olla yhteydessä VHF:llä ja olen aina pyrkinyt varmistamaan paikansaannin etukäteen varaamalla. Hieman yllättäen tilapulaa satamissa ei kuitenkaan talvikaudella tunnu olevan, liittyneekö tuo sitten eurokriisiin tms.

La Gomera Teideltä kuvattuna "kellumassa" isossa sinisessä, taustallaan El Hierron saari

Polttoaine, ruoka ja juoma täällä ovat hyvin halpoja – esim. litra dieseliä maksaa n. 1,1 euroa.

Jos purjehduskautta haluaa venyttää, ei tänne välttämättä ole pakko omalla veneellään tulla, alueella on jonkin verran myös vuokravenetarjontaa.

 

 

  • Twitter
  • Facebook
  • LinkedIn
  • Windows Live