Close

Internet-yhteys veneessä

13 Jan Posted by in Venetekniikka | 2 comments
Internet-yhteys veneessä
 

Internet-yhteyden toimivuus matkaveneessä tuntuu käytännössä seuraavan tärkeysjärjestyksessä heti veden, ruoan ja polttoainehuollon jälkeen. Olen paljon pohtinut ja jonkin verran rahaakin käyttänyt oman Internet-yhteysjärjestelmämme rakentamiseen ja ajattelin tämän pohdinnan tuloksia hieman tässä avata. 

Purjehtija tarvitsee ulkomaillakin Internetiä: sääennusteisiin, yhteydenpitoon, töihin, viihteeseen. Suomalaisen operaattorin roaming-hinnastoa ei tarvitse kuitenkaan kauaa tutkistella, niin ajatukset siirtyvät yhteyden järjestämisen osalta jo luovempiin ratkaisuihin. Myös yhteyden ulottuvuus aiheuttaa asiallista pohdintaa – kännykkä kun toimii sellaisenaan vain hyvin lähellä rantaa. Toisaalta avomerellä toimiva satelliittiyhteys on sekä kallis että usein hidas, ellei investoi laitteistoon merkittäviä summia.

Vaihtoehdot

Internetin saamiseksi veneeseen on tarjolla neljä vaihtoehtoa, jos Internetiksi kelpuuttaa myös vain tiedoston siirron ja sähköpostin mahdollistavan SSB:n:

  1. Langattoman paikallisverkon WiFi-yhteys
  2. Kännykkäverkon 3G-yhteys (tulevaisuudessa kolmosen voi korvata jollain suuremmalla numerolla)
  3. Satelliittiyhteys
  4. SSB-yhteys (ei varsinaista Internet-selailua)

Koska kaikki yllämainitut tarjoavat eri edut, ei ole lainkaan ennenkuulumatonta, että yhdessä ja samassa veneessä olisi käytössä samanaikaisesti kaikki neljä.

Langattoman paikallisverkon WiFi-yhteys

Usein satamat, ravintolat sekä hotellit tarjoavat asiakkailleen omaa langatonta Internet-yhteyttään ja jos veneilijä vain tietää verkon salasanan, voi tätä paikallista verkkoa hyödyntää ilman tiedonsiirtorajoja myös veneestä käsin. Valitettavan usein vene on kuitenkin parkkeerattu liian kauas verkon tukiasemasta ja yhteys ei muodostu ilman lisäantennia ja vahvistinta. Nämä ns. ”range extenderit” tai ”wifi boosterit” ovat kuitenkin kohtuullisen halpoja laitteita ja siis ohittavat tietokoneen oman langattoman yhteyskortin ja antennin USB-portin kautta. On kuitenkin huomattava, että tietokoneen USB-portin hyödyntäminen estää samalla yhteyden jaon, eli Internetiin voi tällöin olla yhteydessä vain yksi tietokone kerrallaan. Kalliimmat ja kehittyneemmät ratkaisut luovat veneeseen oman sisäverkon, jolla jako-ongelma ohitetaan.

Erillisellä antennilla yhteyden saa hieman kauempaankin Wifi-tukiasemaan

Meidän käytössämme on Digital Yachtsin perustason malli WL50, joka maksaa Suomessa reilu 100€. Laite ei ole suunniteltu kiinteään asennukseen, vaan antenni kiinnitetään veneen kansirakenteisiin satamassa ollessa imukupeilla. Valmistaja lupaa laitteelle noin 0,5 mailin kantaman tukiasemasta, joka oman kokemukseni mukaan on hieman liioiteltu, toisaalta en ole antennia vielä mastoon vetänyt.

Valitettavasti suuressa osassa Euroopan rannikon huvivenesatamia Wifi-yhteys on selkeästi alimitoitettu ja yhteys usein tökkii ja on hidas. Jos yhteyden kuitenkin saa toimimaan, käyttö on määrällisesti vapaata. Joissain kaupungeissa wifi-yhteyksiin on panostettu, joten paikallistietämys on verkkojen metsästyksessä valttia.

Wifi-yhteyden edut
+ Yhteyskustannukset eivät riipu käyttömäärästä
+ Kuuluu useiden satamien palveluvalikoimaan ja mahdollistaa myös muiden verkkojen, kuten ravintoloiden yhteyden hyödyntämisen
+ Voi toimia kannelta käsin myös ilman laitteistoa ja sisäkäytön mahdollistama laitteistokin on edullista.

Haitat
– Ei toimi juurikaan satamien ulkopuolella
– Tarjolla olevan verkon hyödyntäminen vaatii lähes poikkeuksetta salasanan tietämisen, jonka selville saaminen vaatii hieman vaivannäköä ja rahaa
– Yhteys on usein hidas tai ylikuormittunut, jolloin yhteydenmuodostus ei onnistu
– Yhteyttä ei voi jakaa usean laitteen kesken ilman kalliimpia investointeja

3G-yhteys

Tämä kirjain- ja numerohirviö viittaa maa-asemien varaan rakennetun kännykkäverkon päällä toimivaan kolmannen sukupolven Internet-yhteyteen. Ajan kuluessa sukupolvinumero tulee muuttumaan, periaate ei.

3G-yhteyden puolesta puhuu verrattain nopea yhteysnopeus sekä mahdollisuus halpaan yhteyshintaan, kunhan vain muistaa hankkia ja vaihtaa paikallisten operaattoreiden SIM-kortteja tilanteen ja maan mukaan. Mitään salasanoja ei tarvitse selvitellä. Menetelmän heikkous on käyttömääräpohjainen hinnoittelu, jolloin nopea ja vapaa Internet-selailu jää usein haaveeksi. Hieman yllättäen käytännön kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet, että operaattorin valinnalla tämäkin ongelma saadaan pidettyä kurissa ja esim. yhteytemme Kanarian saarilla ovat olleet hyvin laadukkaita.

Erikoisjärjestelyillä 3G-yhteyden avulla on mahdollista ylläpitää Internet-yhteyttä varsin laajalla alueella: lisäantenneilla ja vahvistimillla yhteysetäisyys saadaan CDMA-verkoissa venytettyä noin 50 merimailiin tukiasemasta, ja Euroopassa käytössä olevissa GSM-verkoissakin kantama jää vain hieman lyhyemmäksi.

Itse käytämme tätä yhteysmallia pääasiallisena säätiedon vastaanottoratkaisuna rannikon lähettyvillä. Yhteys on saatu testatusti toimimaan 35 merimailin päästä rannikosta. Ilman erikoislaitteistoa kattavuus rajoittuu luullakseni alle 10 merimailiin. (Pidemmän etäisyyden sääennusteisiin käytämme Navtexia, joka toimii useiden satojen mailien päästä rannikosta.)

Sananen omasta laitteistostamme 

Veneessämme on asennettuna Ericsson W35 3G Router, joka sekä ylläpitää yhteyttä rannikon tukiasemiin että rakentaa veneeseen paikallisen

3G tukiasema ja sen vieressä sininen antennin signaalinvahvistin

langattoman verkon, jolloin myös nettiyhteyden jakaminen usean laitteen kesken onnistuu. Laitteen kuuluvuusaluetta on kasvatettu marine-antennilla (käytännössä VHF-antennin näköinen 3G/GSM-antenni, joka meillä on tutkamaston huipulla) sekä erillisellä signaalin vahvistimella, joka kasvattaa järjestelmän kantavuutta.Kokonaisuutta kauppaa uusiseelantilainen PredictWind –sääennustepalvelu, jota muutoinkin käytämme. Järjestelyn etuna on juuri mahdollisuus käyttää kännykkäverkkoa kaukana tukiasemista. Toinen esimerkki nykyaikaisesta 3G routerista on uudempi Optionin Globesurfer III, johon Predictwindkin on sittemmin Ericssonista siirtynyt.

Vielä fiksumpiakin laitteita on myynnissä, eli nk. ”multi-sim 3G Routereita”, jotka osaavat hyödyntää useita SIM-kortteja samanaikaisesti eri tilanteissa, esim. maata vaihdettaessa. Tämä on hyvin hyödyllistä, koska nykyisellään meilläkin pelataan jo aikamoista SIM-korttipeliä, ja käytössä olevia SIM-kortteja on kertynyt varmaan jo kymmenisen kappaletta.

SIM -korteista

Helpoin tapa saada yhteys auki on käyttää omaa suomalaista SIM-korttia, mutta tämä ei kyllä missään tapauksessa ole taloudellisesti järkevää. Jäljelle jäävät kansainväliset virtuaalioperaattorit sekä paikalliset prepaid -sopimukset.

Kansainväliset virtuaalioperaattorit, kuten Datamobile, jota me olemme käyttäneet,  tarjoavat halvempia roaming-hintoja, kuin perinteiset operaattorit. Roaming tarkoittaa tilannetta, jossa yhteys otetaan paikallisen operaattorin verkkoon ulkomaisen operaattorin SIM-kortilla. Meillä Datamobile toimii varayhteytenä, eli saamme aina hankittua sääennusteet sekö luettua kriittiset mailit silloin kun haluamme. Yhteyden hinta on keskimäärin noin 0,5€/MB, joka on liian kallis todelliseen nettiselaukseen, mutta toisaalta toimii kaikissa maissa. Toisenlaista lähestymistapaa tarjoaa hollantilainen Toggle Mobile –operaattori, jonka SIM-kortti mahdollistaa usean paikallisen numeron hyödyntämisen korttia vaihtamatta, mutta kohdemaajoukko on kuitenkin rajallinen.

Kun vihdoin saavuimme Espanjaan, siirryimme yhteyssuunnitelman seuraavaan vaiheeseen, eli paikallisen operaattorin hyödyntämiseen. Prepaid-yhteys on luonnollinen valinta, koska osoitetta laskun lähetykseen meillä ei ole, mutta riippuen myyjän halusta myydä tuote, myös sopimussuhteen saa luotua.

Paikallisissa yhteyksissä ideana on siis vaihtaa aina SIM-kortti maan mukaan, jolloin maksetaan yhteydestä paikallisen hinnaston mukaisesti. Espanjassa tähän tarvitaan vähintään passi ja kymmenen euroa SIM-kortista. Usein operaattorit haluavat pakkomyydä SIM-kortin kylkeen myös nettitikun, eli tietokoneen porttiin liitetyn modeemin, josta syystä monella veneilijällä onkin nettitikkuja kertynyt varsinainen kenkälaatikollinen, mutta ainakin Orange –operaattori tarjosi myös pelkkää SIM-korttia. Hinta oli vuonna 2012 3,5€/viikko 100MB viikottaisesta täyden nopeuden datamäärästä, jonka jälkeen yhteysnopeus laski huomattavasti. Vodafone tarjosi samaan aikaan Kanarialla 20 eurolla 1GB:n täyden nopeuden tiedonsiirtomäärää, joka on suhteessa varsin edullinen, joskin yhteys loppuu sitten kokonaan, kun määräraja tulee vastaan. Kirjoitushetkellä käytössämme on Movistarin yhteys (5€/100MB/viikko), jonka nopeus ei ole kuitenkaan tuntunut laskevan kovinkaan selvästi käytön mukaan, mikä tekee tästä kyllä oman suosikkini.

Espanjassa ulkomaalaisella luottokortilla ei pystynyt enää kesäkuun 2012 jälkeen maksamaan yhdenkään operaattorin maksuja nettisivujen kautta, vaan maksut on aina suoritettava liikkeessä.

3G -yhteyden antenni tutkamastossa

Portugalissa prepaid-liittymän avaus ei vaatinut mitään rekisteröitymistä, eikä siis myöskään passia ja mielestämme parhaan diilin tarjosi Vodafone. Hinta oli vuoden 2012 lopulla 20€/kk 500MB datamäärästä. Optimus –operaattorin SIM-korttia emme saaneet laitteistollamme lainkaan, koska tässä APN-tietoa (Access point name) ei saanut itse määrittää.

3G-yhteyden edut
+ Toimii sellaisenaan lähellä rannikkoa ja satamissa, sekä lisälaitteistolla jopa kymmenien merimailien päässä tukiasemista
+ Yhteyden jakaminen usean laitteen kesken on teknisesti varsin helppoa
+ Yhteyden laatu ja nopeus ovat hyviä
+ Käyttö ei vaadi salasanojen selvittämistä

Haitat
– Yhteyskustannukset riippuvat käyttömäärästä
– Lisäkäyttömäärän hankkiminen vaatii juoksemista operaattorin myymälässä
– Paikallinen SIM-kortti pitää vaihtaa aina maata vaihdettaessa
– Oman sisäverkon rakentaminen veneeseen että kantaman lisääminen vaatii kohtuullisia investointeja

Satelliittiyhteys

Satelliittiyhteys on teknisesti edistyksellisin ratkaisu– Internet-yhteyden lisäksi käytettävissä on aina myös puhelinyhteys lähes täysin riippumatta veneen sijainnista. Jotain käytännön rajoitteita ilmenee napa-alueilla sekä USA:ssa riippuen teknisestä valinnasta sekä lakiteknisen sotarintaman kulloisestakin sijainnista.

Olennaista on valinta kädessäpidettävän laitteen, sekä kiinteän asennuksen välillä. Kädessä pidettävät laitteet ovat kirjoitushetkellä (2012-2013) sidottu todella hitaaseen Internet-yhteyteen sekä siihen tosiseikkaan että kyky vastaanottaa puheluita rajoittuu aikaan, jolloin puhelinlaite on kannella, päällä ja antenni sojottamassa satelliitin suuntaan. Lisähintainen docking –asema poistaa kyllä jälkimmäisen rajoitteen. Mutta jos haluaa Internet-yhteydeltään vain sääennusteen sekä puhelinyhteyden, voi GRIB- muotoisen säätiedoston tämän avulla ladata missä vain ja tämä on kyllä merkittävä turvallisuusseikka.

Kiinteät laitteet tarjoavat selkeästi nopeampaa yhteyttä sekä puheluiden rajattoman vastaanoton selvästi kalliimman laitteistohinnan kylkiäisenä – käsilaitteet kun maksavat noin 1000 euroa ja kiinteät asennukset lähemmäs kymppitonnin. Kiinteän laitteiston yhteysnopeus ei mainitussa hintaluokassa edelleenkään ole järin kaksinen ja esim. bloggaajalle tärkeä lähtevän liikenteen nopeuden nostaminen kohtuulliselle tasolle vaatii jo henkilöauton verran käteistä.

Edullisin tähän asti löytämäni satelliittikommunikaatioratkaisu on lähinnä logistiikan tarpeisiin kehitetty Iridium short burst data network, joka pystyy kommunikoimaan noin puolen A4-sivun sähköposteilla ilman liitetiedostoa ja kuvia hyvin kohtuullisilla käyttökustannuksilla. Jos haluaa Internet-yhteyden kuitenkin vastaavan enemmän maalla koettua tasoa, vastassa on merkittävä käyttömaksu jo pienilläkin tiedonsiirtomäärillä.

Toisaalta, jos valtamerikattavuus sekä käytettävä nopeus ovat tärkeitä, muita vaihtoehtoja ei käytännössä ole.

Satelliittihteyden edut
+ Toimii valitusta tekniikasta riippuen lähes kaikkialla maailmassa
+ Asennus ja käyttö on helpohkoa
+ Yhteyden laatu on hyvä

Haitat
– Yhteyskustannukset riippuvat käyttömäärästä ja ovat varsin kalliita, tästä syystä yhteyden jakaminen usealle päätelaitteelle tuskin kiinnostaa kovin monia
– Yhteysnopeudet jäävät usein alhaisiksi
– Kiinteästi asennetut laitteet ovat varsin arvokkaita

SSB-yhteys (vain sähköposti ja tiedostonsiirto, ei Internet-selailumahdollisuutta)

Useat SSB (Single Side Band) radioverkkojen käyttäjät muistavat mainita ennen sähköpostin ja tiedostojen vastaanottoa järjestelmän parhaimmaksi puoleksi kyvyn olla puhelinyhteydessä samalla alueella olevien muiden veneilijöiden kanssa – VHF-yhteys kun on valtamerikäyttöön helposti liian rajoittunut. Lisäetuna saavutetaan myös pitkän kantaman DSC –yhteydet, jolloin hätäviestin kantoalue kasvaa valtameriluokkaan. SSB on MF/HF –radiopuhelin, joka heijastaa radioaallot ilmakehän yläkerroksista, mahdollistaen periaatteessa rajoittamattoman kantaman, joka tosin on satelliittiyhteyttä alttiimpi käyttäjän osaamisrajoitteille, auringon säteilyaktiviteetille sekä usein vieläkin hitaammille yhteyksille. On huomioitavaa, että MF/HF -radioiden käyttö on luvanvaraista, ja operaattorilta vaaditaan perehtyneisyyttä selvästi VHF-tutkintoa laajempaan kokonaisuuteen.

SSB-laitteisto on myös satelliittiyhteyttä vaikeampi asentaa, koska usein veneen maadoitusta pitää parantaa asentamalla metallilevy tai iso erillinen uhrianodi veneen pohjaan sekä eristää perästaagi molemmista päistään antenniksi. Vaihtoehtoisesti myös useampimetrinen piiska-antenni toimii. Laitteiston hankintahinta asennuskustannuksineen vastaa pitkälti halvemman pään kiinteää satelliittijärjestelmää. Tarvittava laitteisto sisältää radion lisäksi automaattiantennivirittimen sekä PACTOR-III-datamodeemin. Yksi edullisempi vaihtoehto on tyytyä vain vastaanottimeen, jolloin järjestelmän kustannus putoaa murto-osaan. Kolmas vaihtoehto on automatisoida sääennusteiden vastaanottoa ja hankkia erillinen sääfaksilaite. Mikään näistä ei tietenkään vastaa varsinaista Internet-yhteyttä, mutta eihän sitä SSB radiolinkki muutenkaan tarjoa.

SSB-yhteyden paras puoli on lähes ilmainen yhteyshinta; ”lähes” –sana johtuu käytettävän pakkausohjelman, kuten Sailmailin käyttömaksusta – yksikään hallitus ei ole vielä keksinyt tapaa verottaa radiopuhelimen käytöstä kansainvälisillä vesillä. Yhteyden hitauden vuoksi maksullinen pakkaaminen kuitenkin kannattaa.

SSB-yhteydet edut
+ Mahdollistaa yhteydenoton pitkienkin etäisyyksien päästä
+ Ainoa ratkaisu, jolla saadaan puheyhteys muihin veneisiin valtamerellä ja puhekäyttö on ilmaista
+ Dataliikenteen pakkauspalveluiden hinnoittelu on kohtuullista ja yhteyskustannukset eivät riipu käyttömäärästä

Haitat
– Yhteysmallit rajoittuvat sähköpostiin ja tiedostojen siirtämiseen
– Yhteysnopeudet jäävät usein alhaisiksi ja yhteyden laatu heittelee mm. ilmakehän ja auringon aktiviteetin mukaan
– Laitteisto on varsin kallista, asennus kohtuullisen monimutkaista ja käyttö luvanvaraista

 

Vertailu eri yhteysmenetelmien ominaisuuksista

Yhteys Kantama Nopeus Kustannus
Wifi Vain satama-alue Vaihtelee todella nopean ja olemattoman välillä Ilmainen – Alhainen
3G- yhteys Rannikko-alueet Kohtuullisen nopea Laitteisto kalliimpaa, yhteys kohtuullisen edullinen
Satelliitti Koko maailma Hidas – kohtuullisen nopea Sekä laitteisto että yhteydet kalliita
SSB Useamman tuhat mailia Hidas Laitteisto kalliihko, yhteydet halpoja ja puhelut ilmaisia
  • Twitter
  • Facebook
  • E-Mail
  • LinkedIn
  • Windows Live
  1. Hannu Järvinen, s/y Siiri01-17-13

    Meillä on tuo täsmälleen sama wlan-antenni Digital Yachtsilta. Yhteyden voi jakaa veneessä, kunhan antenni on kiinni tietokoneessa, jossa on oma sisäinen wlan. Kaikissa kannettavissa on. Pc:ssä tarvitaan jakoon ohjelma, Macissä jako onnistuu valmiilla jako-toiminnolla. Kuulemma yksi hyvä pc-ohjelma on Connectify. Me käytämme jakoon veneen hupikonetta, joka on mini Mac. Toinen vinkki: antenni toimii hyvin vanttiin kiinnitettynä kahdella isolla nippusiteellä, jotka saa auki. Espanjassa satamien omat netit tuntuvat toimivan ihan hyvin, ja tuon antenni/jako virityksen ansiosta on tosiaan näppärää, kun mekin saamme wlan-netin veneessä joka vehkeeseen ilman hankalia salasanoja.

  2. sytalisman01-17-13

    Terve Hannu ja kiitos taas hyvästä kommentista ja lisätiedosta! Olen laittamassa aiheesta myös tietopaketin Suomen Valtameripurjehtijoiden keskustelupalstalle kun minulta on sellaista vähän tiedusteltu ja haluaisin liittää mukaan (veneen nimelläsi) tämänkin tiedon, koska jakotieto on todella hyödyllinen. Lisäksi on ilmeistä että antennin nosto ylöspäin auttaa ja tuo kuulostaa helpolta ratkaisulta. Missäpäin olette muuten nyt?