Close

Walder puomijarru

20 Mar Posted by in Venetekniikka | Comments Off on Walder puomijarru
Walder puomijarru
 

Puomijarru on herättänyt paljon keskustelua laitureilla ja kirjeenvaihdossa. Monet ovat järjestelystä ymmärrettävästi kiinnostuneet, koska jarru vähentää vahinkojiipin, eli giljotiinimäisesti heilahtavan ison purjeen puomin heilahduksen todennäköisyyttä, joka taasen aiheuttaa massiivisen turvallisuusriskin sekä rikille että miehistölle. Puomin pysyminen kurissa myös suunnitellun jiipin aikana kovassa tuulessa on merkittävä plussa. Hyödyllisyydestään huolimatta laite on edelleen varsin harvinainen, joskin Atlantin rannikolla näitä on tullut vastaan useampaankin otteeseen.

Heti asiaan – laite tuntuu hemmetin hyvältä, niin hyvältä että jo ajatus purjehduksesta veneellä jossa puomi olisi ”vapaana”, saa aikaan mielessä pieniä väristyksiä – niin suuren turvallisuudentunteen lisän aina hallitun tuntuinen puomi luo. Toki aiemmin koin pärjääväni hyvin preventterilläkin, mutta huomaa heti, että puomijarru on jotensakin addiktoiva.

Puomijarru toimii sekä preventterinä että rauhoittaa puomin liikkeitä halssinvaihdoksissa

Puomijarru toimii sekä preventterinä että rauhoittaa puomin liikkeitä halssinvaihdoksissa

Puomijarrun toimintaperiaate

Walderin puomijarru on alumiininen möhkäle, jonka ympäri venymätön köysi kiertää pari kolme kierrosta. Köysiohjurit pitävät huolen köyden oikeasta tulo- ja lähtökulmasta. Itse puomijarru on kiinnitetty puomin alareunaan, esimerkiksi samaan kiinnikkeeseen, kuin missä kikkataljakin on. Jarrua kiertävän köyden toinen pää on kiinnitetty veneen kanteen, meillä styyrpuurin puoleisen vantin ja kannen liittymäkohtaan. Jarrun kierrettyään köysi jatkaa paapuurin vantin kansikiinnitykseen lisätyn blokin läpi ja päättyy taljaan, jolla köyden kireyttä voidaan säätää istumalaatikosta käsin. Jos köyden kiristää kunnolla, järjestely toimii preventterinä, jos köyttä löystää sopivasti, puomi kääntyy jiipin aikana hidastetusti puolelta toiselle.

Puomijarrun edut:

+ Estää preventteriä todennäköisemmin vahinkojiipit, koska laite on aina käyttövalmiina ja kiinnitettynä puomiin.

+ Puomijarru lisää kontrollia myös suunnitellun jiipin aikana ja sitä ei tarvitse jiipatessa irroittaa tai kannelle mennä – kaikki säätäminen tapahtuu istumalaatikosta käsin.

+ Oikea säätö mahdollistaa avotuulikäännöksissä puomin automaattisen hidastetun puolen vaihdon, jolloin jalusköyttä ei tarvitse ensin vetää sisään ja sen jälkeen uudelleen vapauttaa toiselle puolen. Valmistajan mainosvideo kuvaa ideaalitoiminnan.

+ Jos puomin pää joutuu aallokossa purjehdittaessa veden alle, perinteinen preventteri luo massiivisen vääntövoiman, joka voi rikkoa puomin. Puomijarrua käytettäessä jarru aina joustaa jos voimat nousevat liian koviksi.

+ Pitää puomin sivulla ja pois häiritsemästä satamassakin, koska puomi saadaan lukittua jaluskiskoa sivummalle.

+ Puomi saadaan pysymään sivulla myös myrskyisopurjetta (trysail) käytettäessä silloin, kun tämä jalustetaan kanteen. Perinteisesti neuvotaan trysailia rikatessa laskemaan puomin pää lepäämään veneen kanteen, joka taas vaatii kaasukikankin irroittamisen.

+ Järjestelyssä käytetty kiristysköysi on preventteriköyttä vähemmän häiritsevä ja purjehdittaessa onnettomuusherkkä.

Puomijarrun haitat:

– Tekee isonpurjeen jaluksen säätämisestä, sekä purjeen reivaamisesta ja nostosta ja laskusta aiempaa monimutkaisempaa, koska pitää muistaa vapauttaa yksi alasvetäjä lisää.

– Sopivan löysyysasteen löytäminen säätököydelle on jiipatessa vaikeaa ja monesti puomi ei ensin liiku lainkaan ja sen jälkeen liikkuu liiankin nopeasti. Eli kun ostaessa ajattelin että tämä tekisi isolle purjeelle saman kuin itseskuuttava kisko  fokalle, niin ei ole vielä onnistunut. Oikeaan kireyteen vaikuttaa tuulen voimakkuuden lisäksi puomin asento ja reivien käyttö.

– Lisää köysiä kannelle, joihin voi kompastua, myös satamassa.

– Laite tuntuu hinnakkaalta sen yksinkertaiseen rakenteeseen nähden.

Kannattaako hankinta?

Jos purjehtii pääosin päiväsaikaan ja vesialueilla, joilla aallokko ja tuuli on vähäistä ja myötäkäännöksiä ja purjesäätöjä tehdään usein, niin pärjää varmaankin ihan hyvin erittäin yksinkertaisella preventterillä, joskin vahinkojiipin riskiä ei kannata vähätellä saaristossakaan.

Suuremmilla vesillä vaatimukset puomin hallinnalle kasvavat, tehdään tämä sitten köysillä tai jarrulla. Näissä olosuhteissa puomijarru on mielestäni kannattava hankinta, koska järjestely on köysipreventteriä helppokäyttöisempi, säädöiltään monipuolisempi, lisää veneen hallittavuutta vaikeissa olosuhteissa ja esim. yöllä yhden hengen miehistöllä ja loppujen lopuksi hintaero ratkaisujen välillä jää aika pieneksi.

Preventterikin toimii

Ennen puomijarrun hankintaan päätymistä, lähdin itsekin suunnittelemaan kunnollista köysipohjaista preventteriratkaisua. Päädyin jarruun vasta kun tajusin, että kunnollinen preventteriratkaisukin on lähes yhtä kallis, mutta tarjoaa mielestäni vähemmän etuja.

Koska koin asian hyvin merkittäväksi matkamme turvallisuuden kannalta, otin selvää miten itseäni kokeneemmat ovat asian hoitaneet. Hyviä neuvoja preventterin rakentamiseen löytyy mm. kirjasta ”Offshore Sailing: 200 Essential Passagemaking Tips”  sekä tietenkin Dashewn pariskunnan ”Offshore Cruising Encyclopediasta”.

Kikkataljan siirtäminen varvaslistaan voi olla hyvä idea purjeen säädön kannalta, mutta preventterinä tämä on vaarallinen – kun puomin pää joutuu veden alle, puomi joko vääntyy, rikkoo mastokiinnityksensä tai tuhoaa kikan.

Tässä tiivistettynä neuvot, joiden avulla rakennat avomerelle soveltuvan preventterijärjestelyn ilman puomijarrua:

  • Vahva preventteriköysi kiinnitetään puomin päähän ja vedetään mahdollisimman pitkälle veneen keulaan, käytännössä esim. etustaagin kansikiinnikkeen läheisyyteen. Näin puomin rikkoutumisen riski on pienimmillään.
  • Blokin, jonka kautta preventteriköysi keulassa kulkee, täytyy kestää veto, jonka puomin joutuminen aaltoon aiheuttaa. Esim 35 jalkaiselle suositellaan blokin minimirikkoutumislujuudeksi noin 4000 kg.
  • Köysi ohjataan keulasta istumalaatikkoon ja siellä köysilukolle ja vinssille.
  • Jotta preventteri toimisi molemmilla halsseilla, pitäisi näitä köysiä, köysiohjaimia ja köysilukkoja joko olla kaksi (hyvin epäkäytännöllistä), tai käyttää yhtä pitkää juoksevaa köyttä keulakannella, joka liitetään pikalukituksella puomissa kiinteästi sen molemmin puolin sijaitseviin muutaman metrin köydenpätkiin. Kun halssinvaihto on tehty, irroitetaan juokseva preventteriköysi pikalukituksesta ja kiinnitetään toisen puolen kiinteään köyteen. Näin miehistön jäsen voi kiinnittää preventterin puomin toiselle puolelle veneen kannelta käsin, eikä hamuta puomin päätä, joka tässä vaiheessa on jo jossain laidan ulkopuolella.
  • Puomiin tarvitaan jotkin kiinnikkeet, joiden varassa nämä kiinteät köydet lepäävät silloin, kun preventteri ei ole käytössä.
  • sekä juoksevan että kiinteiden preventteriköysien päihin pitäisi pleissata metallikoussit, koska solmujen käyttö leikkaa köyden murtolujuuden puoleen.

Muut ratkaisut ja hinta

Walderin puomijarru ei ole markkinoiden halvin ja muitakin valmistajia löytyy, esim Wichard. 9 – 12 metrisille tarkoitettu Walderin arvokkaampi C-malli, johon itse lähinnä ulkonäkösyistä päädyin, näytti olevan kirjoitushetkellä myynnissä Euroopassa hintaan 486 euroa sis. postitus, kun Wichardin mallia myydään noin 260 euroon + postitus. USA:n hinnat ovat merkittävästi halvemmat. Valitsin Walderin tyytyväisten mielipidekirjoitusten perusteella. Toinen tyytyväisiä asiakkaita kerännyt jarru on nimeltään “Dutchman boom brake”, mutta tämän saatavuus Euroopassa tuntuu olevan heikohko.  Lisäksi aina kun netissä kirjoitetaan jotain puomijarruista, joku tuo esiin vuorikiipeilyssä käytetyn köysijarrun, joka on paljon merikäyttöisiä halvempi, sekä tosiseikan että jarrun voi tehdä myös itse. En osaa kommentoida ratkaisujen laatueroja, mutta ainakin köysiohjaimet tuntuvat muista kun Walderista puuttuvan.

Itse jarrun lisäksi tarvitaan riittävä määrä 8mm (40 jalkaisiin asti) venymätöntä, eli korkealuokkaista köyttä, yhden blokin sekä taljan osat, jolloin järjestelyn kokonaishinta jäänee jonnekin 600 euron tuntumaan.

Jos tätä nyt vertaa ylläkuvatun kaltaiseen, kompromissivapaaseen avomeriköysipreventteriin, niin päästään esim. seuraavanlaiseen tulokseen: 25m vahvaa köyttä ja pleissaukset, ehkä 150 euroa?, kiinnitykset ja tuet puomiin maun mukaan, ehkä 50 euroa, 4000 kg murtolujuuden omaava bloki, noin 100 euroa, vastaavan murtolujuuden pikalukko (quick release snack shackle), ehkä 70 euroa ja vielä yksi halvempi bloki (vaikka 50 eur), ohjaamaan köysi istumalaatikkoon. Ilman köysilukkoakin köysipreventterinkin hinta ylitti 400 euroa.

 

 

  • Twitter
  • Facebook
  • E-Mail
  • LinkedIn
  • Windows Live