Close

Itäinen ja eteläinen Itämeri

10 Dec Posted by in Kohteet, Matkanteko | Comments Off on Itäinen ja eteläinen Itämeri
Itäinen ja eteläinen Itämeri
 

Välimereltä Itämerelle 

Koko kevään tuskailin päätöstä jättääkö vene Välimerelle, myydä se tai tuoda Suomeen. Lomailu Välimerellä oli alkanut käydä voimille, koska lomakausi piti aina aloittaa ja lopettaa veneen lasku- ja nostotyöleiriin. Päädyimme sitten tuomaan veneen Suomeen, olihan vaihtoehtoa jo pohjustettu purjehtimalla se Pohjois-Italiaan, josta etäisyys Saksan Kieliin on autoteitä pitkin alle 1400 kilometriä.

Talisman pakattuna rekan perävaunuun Italiassa.

Itse kuljetus sujui hyvin, mutta aivan halpaa se ei ole – kuljetusmaksu ei sisällä riittävää vakuutusturvaa eikä veneen nostoa, laskua eikä maston irroittamista. Päädyin käyttämään Sleepy Yachtransporte yhtiötä, joka hoiti homman asiallisesti, tosin aikatauluun liittyvä viestintä oli heikkoa. Tämä johtui osin italialaisten viranomaisten hankaluudesta, osin saksalaisten lainsäädännöstä sekä osin siitä, että yhtiö luultavasti yritti optimoida sen perävaunujen käyttöastetta. Jos teet saman, varaa kuljetus ainakin kuukausi etukäteen! Muista myös kiinnittää kaikki kannella oleva todella hyvin, 100 km/t puhaltavat tuulet kun nappaavat irtotavarat mennessään.

Itämerellä

Burgstaaken, Saksa

Talisman kellui ja odotti meitä riki pystyssä Laboessa, Kielinvuonon pohjoiskulmassa, kun saavuimme Hampurin junasta serkkuni Jarnon ja veljeni Harrin kanssa. Aurinko paistoi ja veneen käyttökuntoonlaitto sujui ongelmitta. Edessä oli reilut 800 merimailia meille aiemmin tuntematonta rannikkoa, eli kunnon seikkailu! Saksassa oli lisäksi kesäjuhlakausi alkamassa ja kaikkialla rannikolla järjestettiin viikonloppuisin paikallisfestivaaleja, kuten myös Laboessa ja ensimmäisessä kohteessamme Fehmarnin saaren Burgstaakenissa.

Satoja maileja hiekkarantaa

Hiekkaranta jatkui leveänä vielä Latvian Ventspilsissä.

Itämeren eteläinen ja itäinen rannikko on luonnonmuodostelmaltaan hyvin erilainen pohjois- ja länsirannikkoon nähden. Koko matka on käytännössä suojatonta hiekkarantaa ilman saaria tai muita luonnonsatamia. Ainoat poikkeukset ovat Saksan kaksi suurta saarta Fehmarn ja Rügen sekä Liettuassa Klaipedan sisämeri. Hiekkaranta jatkuu katkeamatta Viron Saarenmaalle asti. Alueesta tekee hieman haastavaksi myös Itämeren mittakaavalla tuulen nopeuteen nähden poikkeuksellisen korkeaksi kasvava aallokko, joka luultavasti johtuu mataluudesta ja pitkistä esteettömistä valimatkoista.

Haastavat satamat

Ustkan aallonmurtaja tarjoaa yhden jännittävimmistä satamaan tuloista Itämerellä.

Tällä rannikolla ei käytännössä ole luonnonsatamia, joten alueen satamat ovat jokisuistoissa, joita suojelevat usein vanhat ja suuaukoltaan kapeat aallonmurtajat. Aallonmurtajien suuaukoille muodostuu hyvin usein seisovia aaltoja jokivirran, meriaallokon ja matalan hiekkapohjan yhteisvaikutuksesta.

Jos tuulen suunta on muualta kuin maalta päin ja sitä riittää yli 10 m/s, aallot kasvavat suuriksi ja satamiin sisääntulo ja lähteminen vaatii keskittymistä ja jonkin verran myös pokkaa.

Kannattaa aina soittaa VHF:llä satamaviranomaisille ja kysyä lupaa tulla ja lähteä satamasta. He eivät ota kantaa onko satamaan tulo turvallista, mutta kertovat onko laivaliikennettä tulossa ja minkäkokoiset purjeveneet ovat lähiaikoina uskaltautuneet sataman suuaukosta. Veneenkäsittelytaito, ohjattavuus ja luotettava moottori auttavat!

Puolassa hyvä satamainfrastruktuuri ja kohtuulliset hinnat

Puolan Leban hieno marina.

Puola on lähivuosina investoinut veneilyturismiin ja kaikista satamista löytyi huviveneille soveltuvat laiturit ja esim Ustkassa ja Kolobrjezissä aivan uudet marinat. Hinnoittelu oli kohtuullista tasolla 10 eur/yö. Rannikolla oli huomattavan paljon ”merirosvoaluksia”, jotka vievät turisteja edestakaisin merelle.

Kulttuurisesti mielenkiintoinen alue

Karostan laivastovankilan museossa esiteltiin varustautumista kylmän sodan varalle. Tässä lastenvaunut á la ydinlaskeuma.

Alueella liikkuu Saksan ulkopuolella vain vähän veneitä, mikä on sääli koska matkailukohteina alueen kaupungit ovat kiinnostavia. Ruoka on hyvää ja edullista ja vastoin odotuksiani esim. tuoretta kampelaa löytyi useista paikoista ja se oli valmistettu poikkeuksellisen hyvin. Useissa kaupungeissa oli paljon kiiinnostavaa julkista taidetta ja/tai keskiaikaisia linnoja.

Tässä joitain nostoja paikoista joissa pysähdyimme:

Tanskan Gedserin syrjäkylän järkkymätöntä rauhaa.

Burgstaaken / Fehmarn / Saksa: Hieno saksalaiskylä, jossa reilu lomatunnelma. Alueella jatketaan aktiivisesti kalastusperinnettä.

Gedser / Tanska: Hyvä pysähdyspaikka etapille Kööpenhamina Kiel. Hyvin rauhallinen tunnelma suojaisassa satamassa, jossa maksut hoidettiin kokonaan automaatin avulla. Marinassa hieno ja kallis ravintola.

Kolobrjez / Puola: Suurehko lomakaupunki jossa hieno marina ja paljon hyviä ravintoloita.

Ustka / Puola: Vanha kaupunki jonka yksi erikoisuus on natsien II.maailmansodan aikainen suuri bunkkerialue.

Leba / Puola: Hienolla luonnonsuojelualueella sijaitseva lomakylä, jossa todella suojainen marina.

Klaipeda / Liettua: Suuri kaupunki, jossa paljon nähtävää ja tarjontaa. Hyvä ja suojainen marina vanhan linnan vallihaudassa lähellä keskustaa. Noususilta avautuu

Taustalla Piispanlinna Saarenmaan Kuressaaressa.

Haapsalu

kerran tunnissa alkaen klo 08 aamulla.

Liepaja / Latvia: Kaupunki jota suojaa Venäjän keisarikunnan aikanaan rakentama useiden kilometrien pituinen aallonmurtaja. Moderni kaupunki jonka erikoisuutena on sen pohjoisosa: aiemmin kokonaan suljettu Karostan itsenäinen laivastokaupunki.

Pavilosta / Latvia: Pieni maaseutukylä joka tarjoaa suojaisen pysähdyspaikan matkalla Liepajasta Ventspilsiin.

Ventspils / Latvia: Suuri kaupunki jossa hienoja, erityylistä arkkitehtuuria sisältäviä kaupunginosia ja paljon julkista taidetta. Erityisen näkyviä ovat eri kansallisuuksien taiteilijoiden tekemät lehmäpatsaat.

Kuressaare / Saarenmaa: Yksi Itämeren tyylikkäimmistä kaupungeista. Itse kaupungin lisäksi keskiaikainen Piispanlinna on näkemisen arvoinen.

Kuivastu / Viro: Tylsähkö lauttasatama, joka tarjoaa suojaisan laituripaikan Kuressaaren ja Haapsalun välissä.

Haapsalu: Suomalaistenkin veneilijöiden suosima lomakaupunki, jossa mm. hieno linna, iso satama ja paljon huviloita. Koko paikka on kuitenkin alistettu lomailulle.

Viranomaisluvista

Klaipeda

Myös Puola on luopunut vaatimuksesta ilmoittaa rannikkovartiostolle saapuminen ja lähtö EU-lipun alla purjehtivilta veneiltä. Koko reissulla vain Klaipedan merivartiosto otti yhteyttä ja vaati tietoja mistä olimme tulossa. Vaatimus epäilemättä johtuu Kaliningradin läheisyydestä. Täällä VHF on erittäin hyödyllinen, toinen suomalaisvene joutui odottamaan rannikkovartijoiden tulemista paikalle, koska heillä ei puhelinta ollut.

Kaliningradin merialue ulottuu kauas ulkomerelle

Kaikki veneet matkalla Puolan ja Liettuan välillä joutuvat valitsemaan kuinka kaukaa aikovat Kaliningradin kiertää. Suora reitti Gdanskista Klaipedaan vie veneen liian lähelle tätä venäläistä laivastotukikohtaa, joka nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa voi olla myös vaarallista.

Me olimme tulossa kauempaa Puolasta, mutta meidänkin reittimme lävisti yhden Kaliningradin ulkomeren harjoittelualueista. Kiertäminen olisi lisännyt matkaamme useita kymmeniä merimaileja, joten päätin mennä alueen poikki, rannikko oli kuitenkin kaukana.

Yöllä tämän alueen keskellä syvyysmittarimme kuitenkin sekosi 20 minuutin ajaksi näyttäen johdonmukaisesti 10 metrin syvyyttä kartan väittäessä vettä löytyvän altamme 80 metrin verran. En koskaan saa selville mistä tämä johtui, mutta koska alueella oli käynnissä suuri venäläisten sotaharjoitus, johtopäätös oli ilmeinen: laitevika, sukellusvene tai valas. Syvyysmittari ei ollut koskaan aiemmin seonnut alle 100 metrin syvyydessä.

Kovan tuulen kesä

Riianlahdella tuuli liiankin kanssa. Ohjaamassa enoni Pertti, jonka tapasimme Kuressaaressa.

Matkasta muodostui kunnon seikkailu – jännitystä lisäsi osaltaan myös kovat tuulet, jotka olivat osin vastaisia. Yritin niitä parhaani mukaan vältellä, mutta Latviassa ja Riian lahdella ennusteet eivät vain päteneet ja tuulta saatiin reippaasti yli odotusten. Kovimmat tuulet kohtasimme eteläisen Saarenmaan rannikolla, jossa puuskissa tuiversi jopa 20 m/s useamman tunnin ajan. Puolan rannikolla kuljimme mahtavassa aallokossa vaikka myötätuulta oli ehkä noin 13 m/s. Myös matka Kuressaareen oli kuoppainen, Latvian ja Saarenmaan välinen merialue on matala ja aallokko varsin pystyä. Ylitimme Suomenlahden Haapsalusta Porkkalanniemelle yön aikana, mutta tältä osin ennusteet jäivät reilusti alle odotusten.
Saavuimme Helsinkiin 1.8 reilun kolmen viikon matkan jälkeen. Näin päättyi myös Talismanin purjehdus Euroopan ympäri ja Atlantin saarille, joka alkoi kesäkuussa 2012. Iso ympyrä sulkeutui.

Reitti 2017:

Liepajan rauhallinen laituripaikka sijaitsee aivan kaupungin ytimessä.

Pavilostan pieni kylä Latviassa.

Hot Potato ravintola Liepajassa sijaitsee vain 300m etäisyydellä venelaiturista ja sitä voi huoletta suositella.

Yksi Ventspilsin useista lehmäpatsaista.

Saksa – Tanska – Puola – Liettua – Latvia – Viro – Suomi)

8.7 Laboe – burgstaaken/Fehmarnsund 39.8nm 

9.7 Burgstaaken – Gedser Tanska 33.6nm 

10.7 Yritys lähteä aamulla paluu satamaan polttoaineputken tukkeuman jälkeen uusi lähtö 16:30

11.7 Saapuminen Kolobrjez Puola 20:20 laiturissa kiinni yht 153nm

13.7 Saapuminen Ustka suuaukko 18:00, silta avautui 18:20, kova tuuli 11-14 ms ja korkeat aallot, silmällä 3m korkuiset, matkaa 54,8nm

15.7 Ustka – Leba, 29.1nm purjehdusta koko matka runkonopeudella

16.7 Lähtö Leba 05:45, perillä Klaipeda Liettua 17.7 06:55 138nm

20.7 Lähtö 08:05 Klaipeda, saapuminen 18:25 Liepaja, matka 54,5nm

22.7 Lähtö 08:50 Liepaja, perillä Pavilosta 1710, 40,7nm kova keli

23.7 Pavilosta-Ventspils 06:55-13:15 35,2nm

25.7  Lähtö Ventspils 06:08, saapuminen Kuresaare 85,5nm 22:50, vesilokissa 94nm

28.7 Kuressaare – Kuivastu 54.1nm 0820-1715 kova tuuli, 20ms puuskissa

29.7 Kuivastu – Haapsalu 10:20-16:30, 30.3nm koko matka leppoisaa purjehdusta

30.7 lähtö Haapsalu 19:10

31.7 saapuminen Ormis 08:50, 75.2nm

Jarno ja Harri Tanskan Gedserissä.

Perillä takaisin Ormiksessa, josta matkamme alkoi kesäkuussa 2012.

1.8 Ormis-HSK 18.3nm klo 17:20-21:15

Yhteensä: 842 nm

  • Twitter
  • Facebook
  • E-Mail
  • LinkedIn
  • Windows Live