Close

Englannista Ranskaan (25.7. – 30.7.2012)

02 Aug Posted by in Matkanteko | Comments Off on Englannista Ranskaan (25.7. – 30.7.2012)
Englannista Ranskaan (25.7. – 30.7.2012)
 

Doverista kyytiin tullut Arin veli Harri oli suunniteltu miehistön vahvistuksemme Biskajan ylitystä silmällä pitäen. Tätä ennen tarkoituksenamme oli purjehtia koko etelä-Englannin rannikko Falmouthiin vahvistetun miehistön voimin. Toisin kävi, vaikka harvinainen myötätuuli avittikin matkaamme.

Etapit: Dover – Brighton Marina (25.7.2012, 70 mpk)
Brighton Marina –Roscoff, Ranska (26.7 -28.7.2012, 245 mpk)
Roscoff – L’aber Wrac’h (30.7.2012, 38 mpk)

Doverin vierailumme venähti yhdellä lisäpäivällä kun kaupungin yläpuolella oleva linnake vei linnabongareina tunnettujen veljesten huomion. Doverin linna ja sen yhteydessä löytyvät II maailmansodan tunnelirakenteet olivat niin suuri kohde, että niihin tutustuminen vaatii vähintään puoli päivää. Turistitoiminnan hintana oli tuulen laantuminen Englannin kaakkoiskulmassa ja tuuli ei noussut sitten enää koko päivänä. Päädyimme vetämään koko päivän moottoroinnin jälkeen henkeä Brighton Marinassa, jossa seuraavana päivänä saimme vielä hankittua lisää dieseliäkin.

Harrin loma oli 2 viikkoa pitkä ja koska meillä oli edelleen tarjolla perjantaihin asti kohtuullista myötätuulta, ajatuksena oli ajaa niin suoraan kun mahdollista Englannin lounaiskulman Falmouthiin, jossa sitten voisimme odotella soveltuvaa tuulia Biskajan lahden ylitykseen kohti Espanjaa. Tuuli oli lähtiessä varsin heikkoa, mutta saimme kuitenkin veneen kulkemaan edes kohtuullisesti. Parantaaksemme tuulen nopeutta ja lyhentääksemme matkaa, kiersimme Isle of Wightin ulkokautta. Vuorokausimatkan pituudeksi tuli tasan 120 mailia, josta koneajoa alle 4 tuntia.

Alkumatkasta oli vielä näin rento meninki ja poppikoneessa soi Buena Vista Social Club – otolliset olosuhteet typerien ideoiden syntymiselle.

Olin jo lähtiessä uumoillut että emme Falmouthiin päivän valossa osu ja koska täällä yöt ovat jo erittäin pimeitä ja parkkipaikan etsiminen pilkkopimeässä ei kiinnostanut ketään, oli varakohteeksi valittu Plymouth näyttämässä jo varsin houkuttelevalta. Siinä iltapäivän tuulettomassa hetkessä Harrin kanssa kuitenkin pähkäilimme että Plymouth vie meitä monta tuntia sivuun varsinaiselta reitiltämme ja aikaa Biskajan ylitykseen haluttiin varata mahdollisimman paljon. Reedsin almanakka selatessa alkoi ylityspaikan vaihtaminen Brestiksi näyttämään yhä houkuttelevammalta, pääsisimme perille seuraavana päivänä päivän valon aikaan ja Biskajan ylityksemme lyhenisi reilulla 100 maililla. Molemmat kaupungit ovat lisäksi pitkälti yhtä läntisiä, eli Biskajan ylityksen perusstrategia siirtyä niin paljon länteen kun vain mahdollista, olisi täältäkin yhtä voimissaan. Sääennusteita pitäisi vain lukea tarkempaan, koska osan aikaa olisimme Biskan matalan veden alaisuudessa,jossa aallot voivat nousta murhaaviksi.

Ajatus ei saanut kummoistakaan tukea Hannalta, joka vielä valitti pulloveden puutettakin, hänen suullaan kun tankkivetemme alassaanti on vielä erityisen vaikeaa. Itselläni aikapaine Harrin loman deadlinesta painoi päälle kuitenkin kuin höyryjuna ja niin vain käännyimme kohti Brestiä ja Ranskaa. Tuuliennusteet olivat tietenkin vain pielessä ja ylityksestä muodostui aika paljon odotettua kuoppaisempi ja Hannasta entistä vihaisempi. Ajoimme yön Harrin kanssa vuorovahdissa, mutta kun isommat aallot nousivat noin 3 metrisiksi, päädyin lyhentämään ylitystämme entisestään ja valitsimme hieman lähemmän ranskalaiskaupungin, Roscoffin kohteeksemme. Saavuimme Roscoffin edustalle aamusta seitsemän aikaan, mutta vielä piti käydä läpi yksi ikävyys. Roscoffin marina oli niin uusi että Reedsin almanakassa sataman pohjapiirros oli merkitty väärin (sanoivat kyllä että tiedot alustavia) ja vuoden 2012 merikartassa satamaa ei ollut lainkaan. Kun sitten yritin tulkata poijuja oikein, syvyys laski nopeasti ja niin vain vene tössähti hiljaisessa nopeudessa johonkin lohkareeseen aallonmurtajan läheisyydessä. Pääsimme kuitenkin peruuttamalla kiveltä pois ja soitimme sitten VHF:llä ensin kaupallisen sataman kanavaan, joka ohjasi meidät marinan VHF-kanavalle ja pian sataman suuaukosta, joka oli hyvin piilossa kaupallisen sataman aallonmurtajan kätköissä, ulos ponnahti kumivene joka ohjasi meidät perille.

Roscoffissa ollessa Hanna otti yhteyttä suomalaistuneeseen Bretagnelaistuttavaamme Xavieriin, joka vielä suositti varsin läheistä L’aber Wrac’hia johon siirryimme moottorimarssilla Roscoffista.

Nyt olisi aikaa vaikka opetella kalastamaan

Kiirettä meillä ei enää ollut, kun sääennusteet koko viikolle näyttivät Biskajan ylityksen olevan mahdoton ja voisimme siirtyä Brestiin kaikessa rauhassa. Tätä kirjoittaessa ilmat vaan kovenevat ja Brestin kärjen huonomaineiset vuorovedet ja kovan tuulen yhdistelmä pitää meidät pois mereltä.

  • Twitter
  • Facebook
  • E-Mail
  • LinkedIn
  • Windows Live