Close

Vesikoneen valinnasta

Jos on päättänyt vesikoneen hankinnan olevan edessä, valintaperusteiksi jää pohdittavan laitteiston ominaisuudet. Nämä jakautuvat tuotantomäärä/tunti, sähkön kulutukseen / litra, mistä käyttöenergia sekä hankintahintaan. Yleensä korkeampi tuotantomäärä laskee myös yksikkökustannusta. Toki myös laitteen koko, muoto ja paino ovat tärkeitä tekijöitä, koska harvassa veneessä näille on suunniteltu asennuspaikkaa.

Perinteisen korkeapainepumpun energianlähde

Vesikoneet perinteisesti hyödyntävät korkeapainepumppua prosessissaan ja tärkeä valintaa ohjaava kysymys onkin millä tätä pumppua ajetaan: AC-, DC-sähköllä vai hihnavedolla suoraan moottorista. Tehokkaimmat ratkaisut kiinnitetään suoraan moottoriin tai generaattorin ja kuten usein diesel-moottoreiden kohdalla, tässäkin tapauksessa idle –kuorman kasvattaminen tekee moottorille yleensä vain hyvää. Tuotantomäärät ovat alkaen 80 litraa tunnissa ja vedentuotanto on sitä halvempaa mitä useammin moottoria käytettäisiin joka tapauksessa. Samalla kun lataa akkuja, täyttää siinä sivulla myös vesitankit. Sama pätee toki myös generaattorin osalta.  Haasteeksi muodostuu kuitenkin järjestelmän mahduttaminen konetilaan tai ylipäätään generaattorin mahduttaminen veneeseen lainkaan. Lisäksi äänipuoli häiritsee eli olisi jokseenkin ärsyttävää kuunnella moottoria vain vedentekemistä varten.

Ilman korkeapainepumppua

Jos kyseessä on pieni vene, tuntuu luonnollisemmalta valita energianlähteeksi DC 12V. Näin tarvittava sähkö saadaan tuotettua myös uusiutuvilla menetelmillä. Samalla tulee valituksi myös maksimivesituotanto ainakin karkealla tasolla, eli tällä tekniikalla ei yleensä päästä vastaaviin tuotantomääriin kuin suoraan moottoriin liitetyllä laitteistolla. Tällä saralla mielenkiintoisin tekniikka on mielestäni energy-recovery –ominaisuudella varustetut laitteet, joita valmistaa ainakin Schenker (http://www.schenker.it/en/watermakers.php) sekä Spectra. Tarvittava paine muodostetaan ilman korkeapainepumppua ja näin sähkön kulutusta sekä käynnistyksessä syntyvää virtapiikkia saadaan merkittävästi alennettua. Spectran sivuilla on heidän ”clark”-pumpuksi nimetystä samaisesta tekniikasta havainnollistava kuvaus: http://www.spectrawatermakers.com/landbased/technology_clark.php

Meidän valintamme

Talismanissa oleva vesikone on Schenkerin 35 l/t Modular –laite, jota myy Suomessa ainakin Marinea (www.marinea.fi). Laitteen paras ominaisuus on alhainen sähkönkulutus energy recovery –tekniikan ansiosta: lupauksen mukainen 35 litran vesituotanto pitäisi onnistua vain 9A:n kulutuksella, joka on huima parannus mm. perinteisempiin, nykyään Katadynin valmistamiin Power Survivor –laitteisiin. Toki uusi tekniikka on jonkin verran kalliimpaa, mutta mahdollistaa myöskin aivan erilaisen vedenkäytön.

Elektroniikalla vai ilman

Monesti varoitetaan että elektroniikkaohjaus ja vesikoneet eivät sovi yhteen kun vehje on vikaherkkä jo ilman tietokoneitakin. Yksi seikka kuitenkin puhuu elektroniikan puolesta: tämä yksinkertaistaa käyttöä pesuohjelman muodossa – laitteen membrane-osat kun pitää huuhdella makealla vedellä riittävän usein ja ohjauslogiikka tekee juuri tämän, eli kirjaimellisesti ”automatisoi” vesituotantotehtaan prosessin.

Asennus ei ole aivan yksinkertaista

Varoituksen sana: kuten veneiden osalta aina, vesikoneen asennus ”ei tule menemään kuten Strömsössä” ja laaja joukko tarvittavaa tavaraa puuttuu luultavasti kaikkien valmistajien toimituksesta. Näihin voi laskea ainakin sopivan tuen rakentaminen/laminoinnin painavalle tekniikalle, vesiletkut, läpiviennit, hanat, tankin läpiviennin, kiinnitystelineet suodattimille ja ainakin Schenkerin tapauksessa myös raakaveden esisuodattimen. Lisäksi laite muodostaa merkittävän huoltokohteen, koska jos sitä ei käytä, pitää laite valmistella odotustilaan.

Lisää asennuksesta täältä.

 

 

 

 

  • Twitter
  • Facebook
  • E-Mail
  • LinkedIn
  • Windows Live